Ilmastovaalikone


Notice: Undefined index: tunn in /var/www/html/erittely.php on line 7


SEM

ILMASTOVAALIKONE 2019

Ehdokkaan vastaukset

Ehdokas nro 45 Pia Aallonharja, Perussuomalaiset, Uusimaa


Kysymys nro: 1

Ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkien kansalaisten asia

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Yksittäinen henkilö voi tehdä vähäpäästöisiä valintoja, mutta yksittäisen henkilön mahdollisuudet vaikuttaa globaaleihin päästöihin ovat hyvin rajalliset. Ongelmaa tulee lähteä ratkaisemaan kehittämällä puhdasta sähköntuotantoa ja ohjaamalla kulutusta ilmastotullien kautta vähäpäästöisempiin ja lähellä tuotettuihin tuotteisiin.


Kysymys nro: 2

Tuoreen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin mukaan globaali lämpeneminen tulisi pitää enintään 1,5 asteessa aikaisemman 2,0 asteen tavoitteen asemesta.

Suomen tulisi ottaa valtion ilmastopolitiikan lähtökohdaksi enintään 1,5 asteen lämpeneminen.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Globaali astemäärä on abstrakti tavoite, jonka takia Suomen tulee tehdä selkeästi mitattavia tavoitteita, kuten esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen. Suomen tulee myös tehdä sellaisia ratkaisuja, ettei kuitenkaan ajeta Suomen teollisuutta pahemmin saastuttaviin maihin tai tehdä valintoja energiapaletissa, joka vain nostaa kasvihuonepäästöjen määrää.


Kysymys nro: 3

Eduskunta joutuu tekemään päätöksiä, joissa ilmastonmuutoksen torjunta ja lyhytaikainen taloudellinen hyöty ovat vastakkain.

Talouskasvusta voidaan tinkiä kohtuudella silloin, kun siten voidaan torjua merkittäviä ympäristö- ja ilmastohaittoja.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Ympäristöasioissa tulee punnita, että minkälaisista asioista on kyse. Onko kyse esimerkiksi sähkön käytön lisääntymisestä, kun iso määrä henkilöitä käynnistää työpaikalla tietokoneen vaiko siitä, että yrityksen toimintaan kuuluu olennaisesti jätteiden päästö käsittelemättä luontoon.


Kysymys nro: 4

Yhteiskuntamme käyttää suuria määriä fossiilisia polttoaineita ja tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunta voi vaatia esimerkiksi päästöihin sidottuja veroja. Tällöin ne, joilla on suurimmat päästöt, maksaisivat eniten. Suhteellisesti päästöverot voivat kuitenkin osua raskaimmin pienituloisiin.

Päästöihin sidottujen verojen aiheuttama elinkustannusten nousu on kompensoitava kansalaisille esimerkiksi muuta verotusta keventämällä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Vastustan kaikkia veronkorotuksia, koska Suomen kokonaisveroaste on jo korkea. Jos veroja korotetaan sen takia, että sillä pyritään ohjaamaan kulutusta, niin kompensaatiota on tehtävä, jotta Suomen kokonaisveroaste ei nouse.


Kysymys nro: 5

Kansalaisia on valistettu toimimaan ja kuluttamaan ympäristöystävällisesti 20 vuoden ajan, mutta kulutukseen liittyvät päästöt eivät ole laskeneet. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii erityisesti yhteiskuntatason toimia ja kaikkia ihmisälyn tarjoamia keinoja - teknisiä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä ja poliittisia.

Poliitikot vastaavat siitä, että yhdessä sovitut päästötavoitteet saavutetaan.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Energiantuotanto vastaa 85% koko Suomen kasvihuonepäästöistä, jonka takia muutoksia voidaan tehdä käytössä olevaan energiapalettiin. Ydinvoimaloita tulee rakentaa enemmän, jotta voidaan luopua saastuttavammista energiantuotantomuodoista ja lisätä Suomen energiaomavaraisuutta.


Kysymys nro: 6

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino. Eduskuntapuolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa EU:n päästökauppaa tiukennetaan, jotta päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Energiantuotannon ja teollisuuden kilpailukyky säilyisi, koska kaikki jäsenmaat etenisivät yhdessä kohti vähähiilisyyttä.

Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Samaa mieltä, että Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen kuin olla ulkona vaikuttamisesta, mutta EU:n tulisi kehittää järjestelmää päästökauppajärjestelmän sijasta enemmän ilmastotullien suuntaan ja mahdollisesti hiiliveroon. Päästökaupan ongelma on, että EU:n päästökauppa ei johda hiilidioksidipäästöjen alenemiseen EU-alueella, koska yhden toimijan päästöjen alentaminen tarkoittaa, että muut toimijat saavat lisätä hiilidioksidipäästöjä vastaavasti.


Kysymys nro: 7

IPCC:n raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää siirtymällä sähkön käyttöön liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Yhteiskunnan sähköistämistä voidaan edistää verotuksen muutoksilla.

Yhteiskunnan sähköistämistä edistetään sähköveroa laskemalla ja tarvittaessa energiantuotannon polttoaineiden verotusta nostetaan kompensoimaan valtion verotuloja.

Vastaus: Täysin eri mieltä

Lisäselitys: Ensin tarvitaan puhdasta, edullista ja sääolosuhteista riippumatonta sähköntuotantoa riittävästi eli lähtisin ratkaisemaan sitä rakentamalla lisää ydinvoimaa. Sitten tarvitaan liikenteeseen sellaisia innovaatioita, että myös raskasliikenne pystyisi kulkemaan pitkiä matkoja pelkällä sähköllä. Teollisuuteen tarvitaan ratkaisuja, jolla voidaan tuottaa korkeita lämpötiloja puhtaasti ja myöskin kaukolämmön tuotantoon tarvitaan puhtaita ratkaisuja. Polttoaineveroa ei tule nostaa kulutusta ohjaamaan, jos riittävää määrää edullisia vaihtoehtoja ei ole olemassa.


Kysymys nro: 8

Tällä hetkellä muun muassa rannikkokaupungeissa suunnitellaan myös ulkomaisen biomassan käytön lisäämistä kaukolämmön tuotannossa. Tämä ei ole kestävää eikä vähäpäästöistä. Myös pienydinvoimaloita voidaan käyttää kaupunkien kaukolämmöntuotannossa. Tutkijoiden mukaan ne ovat nopeita rakentaa ja edullisia. Näin voidaan vähentää hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden käyttöä.

Pienydinvoimalat sopivat kaupunkien kaukolämmöntuotantoon.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Suomen lainsäädäntöä tulee muuttaa seuraavalla vaalikaudella niin, että pienydinvoimaloiden käyttö kaupunkien kaukolämmöntuotantoon tulee mahdolliseksi ja haetaan pilottikunta, joka lähtisi ensimmäisenä kokeilemaan pienydinvoimalaa tässä tarkoituksessa.


Kysymys nro: 9

Tutkijoiden mukaan maapallon metsien pinta-alaa tulisi lisätä, jotta ilmaston lämpenemistä saataisiin rajoitettua. Suomen nykyisen metsästrategian tavoite on lisätä hakkuita. Lisäksi eduskunta on tiukentanut Metsähallituksen tulostavoitteita, mikä tarkoittaa metsien hakkaamista entistä nuorempina.

Metsien pitäisi antaa kasvaa pidempään ja hakkuiden määrää ei tule lisätä.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Suomi on hoitanut ympäristöasioita esimerkillisesti ja Suomen vaikutus globaalisti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on promilletasoa. Suomen metsien pinta-alaa pystytään istutuksilla lisätä, vaikka hakkuita lisättäisiinkin.


Kysymys nro: 10

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä hankkeissa voi olla suuri tekninen tai taloudellinen riski. Yksityisten yritysten ja kuntien omistamien energiayhtiöiden voi olla vaikea tehdä investointeja niihin. Esimerkkejä tehdyistä tai tarvittavista tutkimus- ja kaupallistamishankkeista ovat syvägeoenergia ja geoenergian jatkokehittäminen, merilämpöpumput, kotimaisten pienydinreaktoreiden sarjavalmistus, lämpövarastointitekniikat, päästötön betoniteollisuus ja synteettiset polttoaineet.

Valtion pitää tukea enemmän hankkeita, joilla pyritään vähentämään polttamisen määrää ja saavuttamaan läpimurtoja teollisuuden päästövähennyksissä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Tutkimusta, kehittämistä ja kaupallistamista on hyvä tukea, koska näistä innovaatioista voi tulla tärkeitä vientituotteita Suomelle.


Kysymys nro: 11

Joukkoliikenteen päästöt ovat pienemmät kuin henkilöautoliikenteen. Joukkoliikenteen osuuden kasvu on keskeinen osa liikenteen päästövähennystoimia. Tämä vaatii muun muassa suositumpaa raideliikennettä. Mahdollisia toimia voivat olla väliasemilla pysähtyvät junat liityntäpysäköinteineen, paikallisjunat ja tunnin juna -hankkeet.

Raideliikennettä ja sen houkuttelevuutta on kehitettävä sekä joukkoliikenteen että rahtiliikenteen osalta.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Raideliikennettä on kehitettävä, mutta muistettava samalla, että Suomessa raiteet eivät ulotu kaikkialle ja joukkoliikenne on toimivaa lähinnä suurien kaupunkien sisällä ja pääkaupunkiseudun metropolialueella.


Kysymys nro: 12

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää myös tiemaksuilla. Tiemaksut vähentävät päästöjä ja ruuhkia ja näin lyhentäisivät myös matka-aikoja.

Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö, jotta tiemaksuja voidaan kokeilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Vastaus: Täysin eri mieltä

Lisäselitys: Suomessa ei ole tarvetta tietulleille.


Kysymys nro: 13

Suomessa autojen käyttöikä on pitkä. Tänä päivänä käyttöön otettu auto aiheuttaa päästöjä vuosikausien ajan. Vähäpäästöisten autojen osuuden kasvua voidaan vauhdittaa vahvistamalla autoverotuksen päästöohjautuvuutta ilman lisäkustannuksia valtiolle.

Poistetaan nollapäästöisten täyssähköautojen autovero sekä korotetaan runsaspäästöisten autojen autoveroa vastaavasti.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: En kannata runsaspäästöisten autojen autoveron korotusta niin kauan, kun edullisia vaihtoehtoja ei ole suurissa määrin tarjolla ja raskaan liikenteen sähköistäminen on ratkaisematta. Nollapäästöisten täyssähköautojen autoveron laskua tai poistoa voidaan tutkia.


Kysymys nro: 14

Autoilun päästöistä suuri osa syntyy ajamisesta.

Nostetaan polttoaineveroja.

Vastaus: Täysin eri mieltä

Lisäselitys: Kuten edelliseen kysymykseen vastasin, niin en kannata runsaspäästöisten autojen autoveron korotusta niin kauan, kun edullisia ja päästöttömiä vaihtoehtoja ei ole suurissa määrin tarjolla ja raskaan liikenteen sähköistäminen on ratkaisematta.


Kysymys nro: 15

Lentomatkustamisen päästöt kasvavat nopeasti, ja ne ovat monilla yksi suurimmista yksilön hiilijalanjäljen osista. Lentokilometrien vähentäminen pienentää yksilön hiilijalanjälkeä.

Lentomatkustajille tulisi säätää erillinen lentovero tai muu vastaava maksu.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Lentolipun hinnan nousu ja verojen kerääminen eivät itsessään estä ilmastonmuutosta. Lentoliikenteen päästöt vastaavat reilu 2% globaaleista CO2-päästöistä, joten lentomatkustamisen vähentäminen ei merkittävästi torju ilmastonmuutosta.


Kysymys nro: 16

Maatalouden osuus Suomen päästöistä on noin 10 %. Valtaosa päästöistä syntyy lihan- ja maidontuotannossa. Lihan kulutus on edelleen lisääntynyt, ja sitä kulutetaan yli ravintosuositusten.

Päästöjen pienentämiseksi Suomessa pitäisi ottaa käyttöön päästöihin perustuva ruoan arvonlisävero.

Vastaus: Täysin eri mieltä

Lisäselitys: Suomalaisia on parempi ohjata vähäisempään lihansyöntiin markkinatalouden keinoin tarjoamalla houkuttelevia vaihtoehtoja.

Takaisin tuloslistaan