Ilmastovaalikone


Notice: Undefined index: tunn in /var/www/html/erittely.php on line 7


SEM

ILMASTOVAALIKONE 2019

Ehdokkaan vastaukset

Ehdokas nro 238 Tiina Rytky, SDP , Helsinki


Kysymys nro: 1

Ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkien kansalaisten asia

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Jokainen vastuullinen ihminen tekee ilmastotekoja ja elää kohtuullista elämää. Yksittäisten ihmisten tärkein tehtävä on vaatia päättäjiltä ilmastotoimia.


Kysymys nro: 2

Tuoreen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin mukaan globaali lämpeneminen tulisi pitää enintään 1,5 asteessa aikaisemman 2,0 asteen tavoitteen asemesta.

Suomen tulisi ottaa valtion ilmastopolitiikan lähtökohdaksi enintään 1,5 asteen lämpeneminen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Jokainen päättäjä, joka ei tähän tavoitteeseen sitoudu, joutuu perustelemaan kantansa hyvin tarkkaan.


Kysymys nro: 3

Eduskunta joutuu tekemään päätöksiä, joissa ilmastonmuutoksen torjunta ja lyhytaikainen taloudellinen hyöty ovat vastakkain.

Talouskasvusta voidaan tinkiä kohtuudella silloin, kun siten voidaan torjua merkittäviä ympäristö- ja ilmastohaittoja.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Tämä on välttämätöntä. Mutta tottakai tavoitteena on, että muutos vähäpäästöiseen yhteiskuntaan toteutetaan niin, että ihmisten hyvinvoinnista ei jouduttaisi tinkimään.


Kysymys nro: 4

Yhteiskuntamme käyttää suuria määriä fossiilisia polttoaineita ja tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunta voi vaatia esimerkiksi päästöihin sidottuja veroja. Tällöin ne, joilla on suurimmat päästöt, maksaisivat eniten. Suhteellisesti päästöverot voivat kuitenkin osua raskaimmin pienituloisiin.

Päästöihin sidottujen verojen aiheuttama elinkustannusten nousu on kompensoitava kansalaisille esimerkiksi muuta verotusta keventämällä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse ennen kaikkea kyse oikeudenmukaisuudesta. Suomesta on tehtävä päästötön hyvinvointivaltio. Verotuksessa voidaan käyttää myös positiivisia kannustimia. SDP on esittänyt kestävän kehityksen ALV:tä, jossa ilmaston kannalta hyvät tuotteet ja palvelut sijoitettaisiin alempiin verokantoihin.


Kysymys nro: 5

Kansalaisia on valistettu toimimaan ja kuluttamaan ympäristöystävällisesti 20 vuoden ajan, mutta kulutukseen liittyvät päästöt eivät ole laskeneet. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii erityisesti yhteiskuntatason toimia ja kaikkia ihmisälyn tarjoamia keinoja - teknisiä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä ja poliittisia.

Poliitikot vastaavat siitä, että yhdessä sovitut päästötavoitteet saavutetaan.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Mitään tärkeää asiaa ei voi jättää toiveiden ja hyvän tahdon varaan. Asuntojen lämmitykseen, ruoan tuotantoon, logistiikkaan ja liikenteeseen liittyvät peruskysymykset ovat systeemitasolla ratkaistavia asioita, eli poliittisen päätöksenteon vastuualueella.


Kysymys nro: 6

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino. Eduskuntapuolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa EU:n päästökauppaa tiukennetaan, jotta päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Energiantuotannon ja teollisuuden kilpailukyky säilyisi, koska kaikki jäsenmaat etenisivät yhdessä kohti vähähiilisyyttä.

Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Päästökaupan piirissä on yli 60 % kaikista Suomen päästöistä. Jos EU:n päästökauppatavoitteita ei kiristetä vastaamaan Pariisin ilmastosopimusta, useat Suomessa tehtävät päästövähennykset voivat muuttua täysin hyödyttömiksi päästöoikeuksien vapautuessa markkinoille muiden käyttöön.


Kysymys nro: 7

IPCC:n raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää siirtymällä sähkön käyttöön liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Yhteiskunnan sähköistämistä voidaan edistää verotuksen muutoksilla.

Yhteiskunnan sähköistämistä edistetään sähköveroa laskemalla ja tarvittaessa energiantuotannon polttoaineiden verotusta nostetaan kompensoimaan valtion verotuloja.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Sähköverokantaa pitää verrata naapurimaihin. Sen pitää olla siis suhteessa esim. Ruotsiin ja Saksaan. Esimerkiksi Ruotsissa sähköäverotetaan huomattavasti pienemmin ja tätä eroa kilpailukyvyissä kompensoidaan Suomessa sähköveron palautuksilla. Verotus on kokonaisuus, jolla energiantuotantoa ohjataan vähähiiliseen suuntaan.


Kysymys nro: 8

Tällä hetkellä muun muassa rannikkokaupungeissa suunnitellaan myös ulkomaisen biomassan käytön lisäämistä kaukolämmön tuotannossa. Tämä ei ole kestävää eikä vähäpäästöistä. Myös pienydinvoimaloita voidaan käyttää kaupunkien kaukolämmöntuotannossa. Tutkijoiden mukaan ne ovat nopeita rakentaa ja edullisia. Näin voidaan vähentää hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden käyttöä.

Pienydinvoimalat sopivat kaupunkien kaukolämmöntuotantoon.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Ydinvoiman käyttö kaukolämmön tuotannossa on asia, joka pitää nostaa pöydälle ensi vaalikaudella. Seuraavan neljän vuoden aikana on selvitettävä, tarvitaanko ydinenergialainsäädäntöön muutoksia, jotta SMR:t ovat Suomessa mahdollisia. Pelkkä polttoaineen vaihtaminen lämmöntuotannossa ei ole kestävä ratkaisu kaupunkien lämmöntuotannossa.


Kysymys nro: 9

Tutkijoiden mukaan maapallon metsien pinta-alaa tulisi lisätä, jotta ilmaston lämpenemistä saataisiin rajoitettua. Suomen nykyisen metsästrategian tavoite on lisätä hakkuita. Lisäksi eduskunta on tiukentanut Metsähallituksen tulostavoitteita, mikä tarkoittaa metsien hakkaamista entistä nuorempina.

Metsien pitäisi antaa kasvaa pidempään ja hakkuiden määrää ei tule lisätä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Vanhempana korjattava puu soveltuu myös helpommin jalostettavaksi tuotteiksi, joissa hiili pysyy pitkään sitoutuneena, esim. rakennusmateriaaleiksi. Hakkuumäärien lisäksi on kiinnitettävä huomiota hakkuiden toteuttamistapaan, talousmetsien hoitoon ja metsänhoidon ekosysteemivaikutuksiin biodiversiteetin turvaamiseksi.


Kysymys nro: 10

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä hankkeissa voi olla suuri tekninen tai taloudellinen riski. Yksityisten yritysten ja kuntien omistamien energiayhtiöiden voi olla vaikea tehdä investointeja niihin. Esimerkkejä tehdyistä tai tarvittavista tutkimus- ja kaupallistamishankkeista ovat syvägeoenergia ja geoenergian jatkokehittäminen, merilämpöpumput, kotimaisten pienydinreaktoreiden sarjavalmistus, lämpövarastointitekniikat, päästötön betoniteollisuus ja synteettiset polttoaineet.

Valtion pitää tukea enemmän hankkeita, joilla pyritään vähentämään polttamisen määrää ja saavuttamaan läpimurtoja teollisuuden päästövähennyksissä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Valtion pitää ylipäätään tukea kaikkea innovaatiotoimintaa, joka edistää päästöttömien ratkaisujen käyttöönottoa.


Kysymys nro: 11

Joukkoliikenteen päästöt ovat pienemmät kuin henkilöautoliikenteen. Joukkoliikenteen osuuden kasvu on keskeinen osa liikenteen päästövähennystoimia. Tämä vaatii muun muassa suositumpaa raideliikennettä. Mahdollisia toimia voivat olla väliasemilla pysähtyvät junat liityntäpysäköinteineen, paikallisjunat ja tunnin juna -hankkeet.

Raideliikennettä ja sen houkuttelevuutta on kehitettävä sekä joukkoliikenteen että rahtiliikenteen osalta.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Raideliikenteen määrä kasvaa, jos rataa rakennetaan lisää. Pelkkä liikenteen avaaminen kilpailulle ei auta - se aiheuttaa vain lisää kiroilua, kun systeemi monimutkaistuu ja häiriöiden määrä kasvaa. Nykyisellään esimerkiksi Helsingin ratapihalle ei ruuhka-aikaan mahdu yhtään uutta junavuoroa. Raideliikenne on tavaraliikenteessä kilpailukykyinen silloin, kun kuljetetaan säännöllisesti suuria määriä massaa: esimerkiksi raakapuuta, metallia, malmia jne. Sen määrän kasvattaminen ei ole kilpailukykyistä sen luonteen vuoksi pienemmissä erissä, vaan silloin on järkevää siirtyä kumipyörille. Siksi raskaan liikenteen päästöihin on ihan älyttömän tärkeää keksiä lisää keinoja.


Kysymys nro: 12

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää myös tiemaksuilla. Tiemaksut vähentävät päästöjä ja ruuhkia ja näin lyhentäisivät myös matka-aikoja.

Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö, jotta tiemaksuja voidaan kokeilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: Olisin valmis kokeilemaan tiemaksuja.


Kysymys nro: 13

Suomessa autojen käyttöikä on pitkä. Tänä päivänä käyttöön otettu auto aiheuttaa päästöjä vuosikausien ajan. Vähäpäästöisten autojen osuuden kasvua voidaan vauhdittaa vahvistamalla autoverotuksen päästöohjautuvuutta ilman lisäkustannuksia valtiolle.

Poistetaan nollapäästöisten täyssähköautojen autovero sekä korotetaan runsaspäästöisten autojen autoveroa vastaavasti.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Markkinoille tarvitaan pikaisesti suuri määrä uusia, vähäpäästöisiä ajoneuvoja, sillä valtaosa ihmisistä ostaa käytetyn ajoneuvon. Vanhojen autojen autoveron nostaminen iskisi jälleen kaikkein pienituloisimpiin, enkä pidä sitä oikeudenmukaisena. Sen sijaan voisi harkita vaikka korotettua romutuspalkkiota korkeapäästöisille, vanhoille autoille.


Kysymys nro: 14

Autoilun päästöistä suuri osa syntyy ajamisesta.

Nostetaan polttoaineveroja.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Tämäkin muutos osuisi pahiten pienituloisiin.


Kysymys nro: 15

Lentomatkustamisen päästöt kasvavat nopeasti, ja ne ovat monilla yksi suurimmista yksilön hiilijalanjäljen osista. Lentokilometrien vähentäminen pienentää yksilön hiilijalanjälkeä.

Lentomatkustajille tulisi säätää erillinen lentovero tai muu vastaava maksu.

Vastaus: Ei väliä

Lisäselitys: Lentoliikenne on EU:n päästökaupan piiriissä ja sitä pitää kehittää. Lentokerosiini on saatava verolle kansainvälisesti. Tasaisesti kustannuksia kaikille. Maakohtainen vero on ongelmallinen, enkä ole vielä törmännyt toimivaan verotusmalliin.


Kysymys nro: 16

Maatalouden osuus Suomen päästöistä on noin 10 %. Valtaosa päästöistä syntyy lihan- ja maidontuotannossa. Lihan kulutus on edelleen lisääntynyt, ja sitä kulutetaan yli ravintosuositusten.

Päästöjen pienentämiseksi Suomessa pitäisi ottaa käyttöön päästöihin perustuva ruoan arvonlisävero.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: SDP on esittänyt päästöihin perustuvaa kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jolla tuetaan vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja ohjataan kuluttamista.

Takaisin tuloslistaan