Ilmastovaalikone


Notice: Undefined index: tunn in /var/www/html/erittely.php on line 7


SEM

ILMASTOVAALIKONE 2019

Ehdokkaan vastaukset

Ehdokas nro 432 Petteri Räty, VIHR, Uusimaa


Kysymys nro: 1

Ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkien kansalaisten asia

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Ilmastonmuutoksen torjunnan ei tule kuitenkaan perustua kansalaisten vapaaehtoisiin toimiin. Ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaimmin poliittisilla päätöksillä, joihin kansalaiset voivat vaikuttaa äänestäytymiskäyttäytymisellään. Ilmasto on meidän kaikkien yhteinen – meillä on vain yksi maapallo.


Kysymys nro: 2

Tuoreen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin mukaan globaali lämpeneminen tulisi pitää enintään 1,5 asteessa aikaisemman 2,0 asteen tavoitteen asemesta.

Suomen tulisi ottaa valtion ilmastopolitiikan lähtökohdaksi enintään 1,5 asteen lämpeneminen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Päätöksenteossa tulee hyödyntää parasta käytettävissä olevaa tietoa.


Kysymys nro: 3

Eduskunta joutuu tekemään päätöksiä, joissa ilmastonmuutoksen torjunta ja lyhytaikainen taloudellinen hyöty ovat vastakkain.

Talouskasvusta voidaan tinkiä kohtuudella silloin, kun siten voidaan torjua merkittäviä ympäristö- ja ilmastohaittoja.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Lyhytaikaisen taloudellisen hyödyn tavoittelu ilmastonmuutoksen kustannuksella on varsin kallista lainaa. Pitkän tähtäimen etumme on torjua ilmastonmuutosta mahdollisimman nopeasti. Tänä päivänä syntyvä lapsi on todennäköisesti elossa vielä 2100-luvulla.


Kysymys nro: 4

Yhteiskuntamme käyttää suuria määriä fossiilisia polttoaineita ja tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunta voi vaatia esimerkiksi päästöihin sidottuja veroja. Tällöin ne, joilla on suurimmat päästöt, maksaisivat eniten. Suhteellisesti päästöverot voivat kuitenkin osua raskaimmin pienituloisiin.

Päästöihin sidottujen verojen aiheuttama elinkustannusten nousu on kompensoitava kansalaisille esimerkiksi muuta verotusta keventämällä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Paras tapa kompensoida on päästöverojen verokertymään perustuva perustulo.


Kysymys nro: 5

Kansalaisia on valistettu toimimaan ja kuluttamaan ympäristöystävällisesti 20 vuoden ajan, mutta kulutukseen liittyvät päästöt eivät ole laskeneet. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii erityisesti yhteiskuntatason toimia ja kaikkia ihmisälyn tarjoamia keinoja - teknisiä, sosiaalisia, lainsäädännöllisiä ja poliittisia.

Poliitikot vastaavat siitä, että yhdessä sovitut päästötavoitteet saavutetaan.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 6

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino. Eduskuntapuolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa EU:n päästökauppaa tiukennetaan, jotta päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Energiantuotannon ja teollisuuden kilpailukyky säilyisi, koska kaikki jäsenmaat etenisivät yhdessä kohti vähähiilisyyttä.

Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Esimerkiksi Eurooppa-neuvosto ja Suomen alkava EU-puheenjohtajuus ovat hyviä paikkoja vaikuttaa kehitykseen. Päästökauppaa tulisi laajentaa koskemaan suurempaa osaa päästöistä.


Kysymys nro: 7

IPCC:n raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää siirtymällä sähkön käyttöön liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Yhteiskunnan sähköistämistä voidaan edistää verotuksen muutoksilla.

Yhteiskunnan sähköistämistä edistetään sähköveroa laskemalla ja tarvittaessa energiantuotannon polttoaineiden verotusta nostetaan kompensoimaan valtion verotuloja.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Sähköverkon puhdistamisessa olemme Suomessa varsin pitkällä verrattuna moniin muihin sektoreihin. On siis hullunkurista verottaa toimintaa, jota haluamme lisää.


Kysymys nro: 8

Tällä hetkellä muun muassa rannikkokaupungeissa suunnitellaan myös ulkomaisen biomassan käytön lisäämistä kaukolämmön tuotannossa. Tämä ei ole kestävää eikä vähäpäästöistä. Myös pienydinvoimaloita voidaan käyttää kaupunkien kaukolämmöntuotannossa. Tutkijoiden mukaan ne ovat nopeita rakentaa ja edullisia. Näin voidaan vähentää hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden käyttöä.

Pienydinvoimalat sopivat kaupunkien kaukolämmöntuotantoon.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Teknisesti kyllä. Odotan mielenkiinnolla teknologian kaupallista kilpailukykyä. Suomessa on alle 10 000 asukkaan kuntia, jotka ovat luokitelleet itsensä kaupungeiksi. Oletin vastauksessani kaupungeilla viitattavan suurimpiin asutuskeskuksiimme.


Kysymys nro: 9

Tutkijoiden mukaan maapallon metsien pinta-alaa tulisi lisätä, jotta ilmaston lämpenemistä saataisiin rajoitettua. Suomen nykyisen metsästrategian tavoite on lisätä hakkuita. Lisäksi eduskunta on tiukentanut Metsähallituksen tulostavoitteita, mikä tarkoittaa metsien hakkaamista entistä nuorempina.

Metsien pitäisi antaa kasvaa pidempään ja hakkuiden määrää ei tule lisätä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Suomen tulee ehdottomasti välttää hakkuiden lisääminen, sillä hiilinielujen suojelu ja kasvattaminen on tärkeä osa kestävää ilmastopolitiikkaa. Metsäsektorin jalotusastetta nostamalla voimme pitää sektorin elinvoimaisena vaikka hakkuiden määrä laskisikin. Metsänkasvattajille on myös syytä maksaa korvaus hiilen sitomisesta metsään. Hyvä toteutustapa on antaa heille päästöoikeuksia metsän kasvaessa ja vaatia puuta poltettaessa käytettävän päästöoikeuksia täysimääräisesti vapautuvan hiilidioksidin verran.


Kysymys nro: 10

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä hankkeissa voi olla suuri tekninen tai taloudellinen riski. Yksityisten yritysten ja kuntien omistamien energiayhtiöiden voi olla vaikea tehdä investointeja niihin. Esimerkkejä tehdyistä tai tarvittavista tutkimus- ja kaupallistamishankkeista ovat syvägeoenergia ja geoenergian jatkokehittäminen, merilämpöpumput, kotimaisten pienydinreaktoreiden sarjavalmistus, lämpövarastointitekniikat, päästötön betoniteollisuus ja synteettiset polttoaineet.

Valtion pitää tukea enemmän hankkeita, joilla pyritään vähentämään polttamisen määrää ja saavuttamaan läpimurtoja teollisuuden päästövähennyksissä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: T&K rahoitusta on perusteltua käyttää näihinkin projekteihin. Muuten valtion tulee keskittyä vero-ohjauksella tekemään puhtaan teknologian projekteista kannattavia. Yksityisestä pääomasta ei ole puutetta, kunhan markkinarakenne on kunnossa.


Kysymys nro: 11

Joukkoliikenteen päästöt ovat pienemmät kuin henkilöautoliikenteen. Joukkoliikenteen osuuden kasvu on keskeinen osa liikenteen päästövähennystoimia. Tämä vaatii muun muassa suositumpaa raideliikennettä. Mahdollisia toimia voivat olla väliasemilla pysähtyvät junat liityntäpysäköinteineen, paikallisjunat ja tunnin juna -hankkeet.

Raideliikennettä ja sen houkuttelevuutta on kehitettävä sekä joukkoliikenteen että rahtiliikenteen osalta.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Vihreillä on erinomainen raidepaketti.


Kysymys nro: 12

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää myös tiemaksuilla. Tiemaksut vähentävät päästöjä ja ruuhkia ja näin lyhentäisivät myös matka-aikoja.

Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö, jotta tiemaksuja voidaan kokeilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys: Ruuhkamaksut ovat käytössä esimerkiksi Tukholmassa. Ne vähentävät ruuhkautumista ja ovat hyvä tapa rahoittaa tieprojekteja. Ruuhka- ja tiemaksut eivät kuitenkaan saa perustua satelliittipaikannukseen, jotta yksityisyytemme ei vaarannu. Teiden kapasiteetti on rajallinen. Markkinatalous eli kysynnän ja tarjonnan lait ovat erinomainen tapa kohdentaa tämä välityskyky.


Kysymys nro: 13

Suomessa autojen käyttöikä on pitkä. Tänä päivänä käyttöön otettu auto aiheuttaa päästöjä vuosikausien ajan. Vähäpäästöisten autojen osuuden kasvua voidaan vauhdittaa vahvistamalla autoverotuksen päästöohjautuvuutta ilman lisäkustannuksia valtiolle.

Poistetaan nollapäästöisten täyssähköautojen autovero sekä korotetaan runsaspäästöisten autojen autoveroa vastaavasti.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Lisäselitys: Autoveroa tulisi kehittää siihen suuntaan, että autovero perustuu valmistuksen hiilijalanjälkeen (sikäli kuin se ei ole päästöoikeuksilla jo huomioita). Ajonaikaiset päästöt voidaan verottaa käyttövoimassa.


Kysymys nro: 14

Autoilun päästöistä suuri osa syntyy ajamisesta.

Nostetaan polttoaineveroja.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: En nostaisi ensimmäiseksi autoilun polttoaineveroja, koska suhteessa muuhun päästämiseen on hiilidioksiditonnin hinta jo korkea. Toisin mielummin autoilun päästöt päästökauppaan ja keskittyisin vähentämään päästöoikeuksien määrää. Päästökauppa voidaan tässä yhteydessä käsittää yhdenlaiseksi verotukseksi.


Kysymys nro: 15

Lentomatkustamisen päästöt kasvavat nopeasti, ja ne ovat monilla yksi suurimmista yksilön hiilijalanjäljen osista. Lentokilometrien vähentäminen pienentää yksilön hiilijalanjälkeä.

Lentomatkustajille tulisi säätää erillinen lentovero tai muu vastaava maksu.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys: EU:n sisämarkkinalennot ovat jo päästökaupan piirissä. Kansainväliset lennot ovat tulossa päästökauppaan. Pisteveroja tulisi välttää ja keskittyä laajoihin ja alhaisiin verokantoihin. Jos kuitenkin uusia veroja säädetään, on lentovero paremmasta päästä.


Kysymys nro: 16

Maatalouden osuus Suomen päästöistä on noin 10 %. Valtaosa päästöistä syntyy lihan- ja maidontuotannossa. Lihan kulutus on edelleen lisääntynyt, ja sitä kulutetaan yli ravintosuositusten.

Päästöjen pienentämiseksi Suomessa pitäisi ottaa käyttöön päästöihin perustuva ruoan arvonlisävero.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys: Ruoan hinnassa tulee näkyä sen ilmastokuormitus. Arvonlisävero ei kuitenkaan ole oikea tapa toteuttaa sitä. Arvonlisävero ei ohjaa välituotteita ja yrittäjän kannalta hallinnon kannalta monet erilaiset kannat ovat hallinnollisesti raskaita.

Takaisin tuloslistaan